Tiistaina olin siellä Inarissa "lehdistö-/tiedotustilaisuudessa", jossa esittäydyimme, kerroimme hieman itsestämme, meitä kuvattiin ja vastailimme kysymyksiin. Hieman jännitti aluksi, mutta lopuksi alkoi jopa rentoutua. Muut juontajat olivat mukavia ja rentoja, toisinsanoen helposti lähestyttäviä. Hieman suunnittelimme myös tulevia jaksoja, mutta vain toiseen keksimme idean alkua, johon menemme keräämään juontajakaverini kanssa lisää tietoa ja taitoa tulevana viikonloppuna. Kuvaukset alkavat maaliskuun alussa, siihen käytetään kai kaksi päivää.
Uskonnon kokeenkin kävin viikolla tekemässä. Täytyy sanoa että tuntui kuin päässä olisi kuulunut pitkä *piiiiiiiiiiiiip*, kun katsoin ekaa tehtävää... Saa nähdä miten se koe sitten loppujen lopuksi meni, toivottavasti ei ihan puihin. Läpi kyllä pääsin, siitä olen varma.
Mikä/millainen teistä ystävänpäivä on? Onko se mielestänne enemmänkin päivä, jolloin muistetaan maailman ihanimpia ystäviä vai päivä rakastavaisille? Molempiahan pitäisi kyllä muistaa joka päivä, eikä vain kerran vuodessa, mutta kuitenkin.
Mulla ei ystäviä niin kamalasti ole, kavereita kyllä löytyy, mutta ne ystävät, jotka omistan ovat korvaamattomia ja rakastan heitä aivan kamalasti. Usein ihmettelen, miten ne mua kestää. Se on ehkä kaikkein ihmeellisintä, että ne tuntee mut niin hyvin, tietää mun salaisuudet ja virheet ja kuuntelee mua ku oon aivan sekasin, eikä mun jutuissani ole mitään järkeä, mutta että silti ne haluaa olla mun ystäviä. WOW!
